Мир Калевалы

Hyvillä liikemiesvaistoillaan Pohjan Akka päätti ottaa kaiken hyödyn irti Ilmarisen höynähtämisestä. Rouva nimittäin teki selväksi, että vähääkään lähempään suhteeseen pääsemisen edellytys on se, että S Ilmarinen suunnittelee ja rakentaa sellaisen koneen, joka kykenee päivät pitkät suoltaman sisuksistaan suolaa, viljaa ja pätäkkää.

Akka antoi Ilmarisen ymmärtää, että hän harkitsee tyttä-rensä vaihtamista päittäin joskus valmistuvaan koneeseen, jos masiina osoittautuisi koeajoissa toimivaksi.

Kiinnostaako teitä kuulla, että miten siinä sitten kävi?

No, kaikista näistä työhön asetetuista mahdottoalta koostaneista ennakkoehdoista huolimatta umpirakastunut Imari-nen onnistui työssään. Sammoksi etukäteen nimetystä ihme-tulostimesta tuli ennakoituakin parempi. Kaevalaan kirjattujen tietojen mukaan kone yllätti tuotannon laadulla ja runsaudella kaikki siiehen laitetut ennakko-odotukset.

Siis, myös itsensä ahneen ja kärttyisän Pohjan Akan odotukset.

Mutta, riittikö tämä?

Ei riittänyt. Ei todellakaan riittänyt, niinkuin S Ilmarinen sai koneen valmistuttua katkerasti todeta. Akan ja Ilmarisen välinen suullinen kättäpäällesopimus ei näet pitänyt. Ilmarinen ei siis saanut sitä, mikä hänelle olisi kaikella kohtuudella kuulunut. Akan puolelta törkeää epärehelliyyttä kuvastaa juuri ne seikat, että hän kyllä piti koneen ja ilmaisi olevansa siihen tyytyväinen, mutta ei silti antanut tytärtään.

Ja kun Ilmarinen meni ja peräsi saataviaan, niin Akka vain hymyili niillä harvoilla hampaillaan ja sanoi, että tyttö ei jouda naitavaksi, koska syyskesällä Pohjolassa on monenlaisia kiireitä. Ilmarisen kysyessä, että niinkuin esimerkiksi mitä, niin Akka vastasi, että miehelään ei joudeta, kun marjatkin on vielä poimimatta.

Siihen Ilmarinen vastasi, että paskan marjat. Tekosyy, mikä tekosyy. Että tuo on tyypillinen akkojen keksimä tekosyy. Että on noita kuultu ennenkin, mutta ei ihan tämmöstä sentään. Ja nyt, kun tuon tarinankohdan kuulmemisestani on mennyt jo muutama vuosikymmen niin olen tajunnut, että Akka lähti tekemään niinsanottua jälkihinnoittelua. Elikkä, koneen jo valmistuttua, hän yritti vielä hilata tyttärensä hintaa ylemmäs.

Ja että miksi hän lähti tälle myös hänen omaa mainettaan koetelevalle toimintalinjalle? No siksi, että niinä aikoina, kun Ilmarisen ähelsi pajassaan keksinnön kimpussa, niin eukon korviin kantautui tieto, että upporikas Väinämöinen oli myös lähtenyt kosioretkelle kohti Pohjon perukoita. Ja, sen lisäksi Akka oli saanut varmaa tietoa siitä, että Väinämöiselläkin oli mielessään hänen muodollisesti pätevä tyttärensä.

Akka laski mielessään, että pelkän yhden Sammon hinnalla tyttö menee turhan halvalla. Koska ihan jo pelkän kysynnän ja tarjonnan lain mukaan hinnat nousevat, jos Pohjolaan alkaa pukata useampia naisenkipeitä kosiomiehiä.

Ei ollut helppoa olla Ilmarisen housuissa Väinämöistä odotellessa. Oli todellakin aikaa moneen kertaan katua minkälainen toope hän oli sopimusta tehdessään ollut. Ilmarinen katui sitä, että hän ei ollut tajunut vaatia kirjallista sopimusta. Mutta Ilmarisen onneksi siinä kävi kuitenkin niin, että edelleen varsin viriilin Väinämöisen saavuttua Pohjolaan, Harviksen tyttären nähtyä uuden kosijaehdokkaan, tytär antoi ymmärtää selkokielellä, että hän ei ole kiinostunut pätkääkään tuosta häntä kiiluvin silmin katselevata vanhasta pukista, eikun miehestä. Ja jatkoi, että hän ei tuon äijänkuvatuksen eukoksi rupea, olkoon hän sitten vaikka kuinka rikas ja kuuluisa taiteilija tahansa. Tyttö teki seväksi että jos kerran miehelään tästä on lähdettävä, niin hän valitsee Ilmarisen huushollin, josta mitä todennäköisimin löytyy kaikki nykyaikaiset kodinkoneet.

Ennen kuin lähden sitä kertomaan, mitä sitten, niin haluan huomauttaa, että Akan tytär ei ollut vain pelkästään uskomattoman kaunis, vaan hän oli erinomaisen harvinainen tapaus myös siksi, että hän ei kirjan mukaan välittänyt yhtään rahasta. Siis, että sen ajan Pohjolasta löytyi todellakin nainen, joka ei ollut mammonan perään.

Olettekos koskaan aikaisemmin moisesta kulleet?

Ette varmaan, koska sen kaltaista naista ei ole Taivaan-paalun alta elikkä tästä myöhemmästäkään maailmasta sen koommin tavattu. Mutta, palataampa tähän Ilmarisen tapaukseen ja siihen tosiasiaan, että tytön teke-mästä valinnasta huolimatta, Akka ei heltynyt antamaan koriaa tytärtään, vaan asetti Ilmariselle monenlaisia visaisia lisäehtoja.

Mutta mikään ei pidätellyt naisenkipeää Ilmarista.

Pitkään pimperon puutteessa kärvistellyt mies selvitti kaikki lisäehdot alta viikon. Ja jo suraavalla viikolla Sariolassa vietettiin iloisia häitä, joihin oh kutsuttu kaikki muut, paitsi huonosta viinapäästään kuuluisa ja humalassa toraisa herra Lemminkäinen. Vaan eipä salailu auttanut. Lemminkäinen ilmaantui paikalle niinsanottuna kuokkavieraana ja pisti muutaman haarikallisen jälkeen heti ranttaliksi. No, Lemminkäinen oh Lemminkäinen, mutta ehkä kaikkein yllättävintä oh se, mitä teki kosiokilpailussa hopealle jäänyt Väinämöinen.